• caritakblog

Mitäs sitten, kun rahat ei riitä?

Tulin tässä miettineeksi vähän aikaa sitten, että onko yleistä, että porukka lainaa rahaa, esim. lomamatkan toteuttamiseksi?

Asia jäi päähäni pyörimään, kun käväsin suomessa viikonloppuna tyttöni kanssa ihan pikavisiitillä mummolla, ja osui silmään miten paljon pikavippejä ja pikalainoja mainostetaan suomessa, ainakin TV:ssä ja banneri-mainontana netissä. En huomannut katsoa, vieläkö niitä mainoksiä näkyy lyhtypylväsissä niin kun ennen ainakin oli. Ruotsissa tuntuu, ettei niitä näe samalla tavalla, mutta toki täälläkin on useita yhtiöitä jotka toimivat juuri tällä alalla.

En kuitenkaan koe asiaa huonona, vaan päin vastoin. Kaiken voi kääntää negatiiviseksi, ja totta kai sellainen jota ei tunne, ja palvelu jota ei ole itse käyttänyt tuntuu epäilyttävältä. Mutta tosiaan, se, että voi hakea lainaa netistä, on omasta mielestäni positiivinen asia, jos tosiaan on siinä tilanteessa, kun lainaa pitää saada. Toki tiedän että monet ovat joutuneet taloudelliseiin hankaluuksiin asian vuoksi, mutta en usko että tämä on pikavippien vika. Samalla tavalla voi joutua hankaluuksiin muidenkin laina- tai luottomuotojen vuoksi, joten syy ei omasta mielestä ole pikavippifirmojen. Kummaa, miten kukaan ei kohota kulmakarvaakaan, jos joku hankkii luottokortin jossa korkea, tai jopa rajaton limiitti, mutta jos joku sanoo hankkineensa pikalainan jossa samat ehdot, asiaa jeesustellaan kovaan äänen.

Itse olen joutunut ottamaan lainan kerran. Olin juuri palannut töihin äitiyslomani jälkeen, ja työnantajani ei suostunut maksamaan palkkaa “etukäteen”, eli samassa kuussa (niin kuin ennen äitiyslomaani), vaan palkka tuli takautuvasti vasta seuraavassa kuussa. Äitiyskorvaus loppui kuin seinään, joten siitäkään ei ollut lohtua seuraavalle kuulle. En muista tarkalleen miksi rahat oli niin tikuilla, mutta päädyin kuitenkin ottamaan lainan joka vastasi kuukausipalkkaani, jotta sain kuukauden laskut maksettua ja ruokaa pöytään ennen kuin palkka taas alkoi pyörimään. Mies taisi silloin odottaa uusien töiden alkamista, joten rahaa ei ollut tarpeeksi sekä Irlannin, että ruotsin laskujen maksuun.

En näe tässä mitään häpeää, vaan päin vastoin olen iloinen, että luoja on suonut päähäni sen verran järkeä, että tajusin ja uskalsin ottaa lainan. Tiesinhän kuitenkin, että voin sen maksaa nopeaa takaisin, ja sehän tässä se juju onkin, että tietää että rahaa on tulossa, jotta ei vaan päättömästi ota lainaa. Ikävä kyllä monet tekevät juuri näin, ja vaikka pikavipeille tulikin korkokatto jo vuonna 2013, uudenlaisia lainoja tulee markkinoille koko ajan, jotkut hyviä ratkaisuja, jotkin huonompia.  Luulen silti, että jos lukee kaikki ehdot läpi tarkkaan, ja ottaa kaikista asioista selvää, niin hätä ei ole tämän näköinen. Korko voi jäädä aika pieneksi loppumetreillä, kunhan tietää mihin on lähtenyt mukaan.

Kaikilla on varmasti ollut joskus taloudellisesti hankala tilanne, joten kaikki varmasti voi asettautua tilanteeseen. Jos vaikeudet ovat pysyvämpiä, ei totta kai ole suotavaa myöskään ottaa lainaa, ettei kaiva kuoppaa itselleen syvemmäksi. Mutta, vaikka mielipiteeni voikin olla monelle provosoiva, olen edelleen sitä mieltä, että nämä palvelut ovat käteviä, ja joskus ainoa ratkaisu tilapäiseen hankalaan tilanteeseen, tai vaikkapa ihan vaan oman arjen piristämiseksi. Ehkä on viikko palkkaan, mutta haluaa iskeä kiinni äkkilähtöön. Tai joulu tulee ja palkka viipyy syystä tai toisesta uuden vuoden puolelle. Oli tilanne mikä tahansa, ja kun asian näkee siltä kannalta, että kyseessä on väliaikainen apu, asia ei ole niin huono. Alla muuten kuva nuoruudesta Irlannissa, kun kerättiin suureen maljakkoon kaikki kuparisentit ja pussitettiin pankkin vietäväksi. Olen siis laskenut pennejä moneen otteeseen, syystä tai toisesta. 🙂

Mitä mieltä te olette? Oletteko joskus hyödyntäneet näitä palveluja, vai pistääkö koko ajatus vastaan?

0 katselukertaa

©2020 by Carita K. Proudly created with Wix.com

This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now