• caritakblog

Koulupuvun shoppailua

(kuvat: dunnesstores.com)

Meidän 5-vuotias neiti aloittaa koulun elokuun lopussa. Olemme siis menossa ostamaan koulupuvun ja tämä tuntuu niin vieraalta idealta minulle. Kirjat on jo ostettu ja kirjojen määrä oli ihan hullua. Kaikki kirjat, koulutarvikkeet ja vaatteet kustannetaan itse täällä Irlannissa. Myös lounas otetaan kotoa mukaan kouluun. Koulunkäynti on täällä niin erilaista, eikä asiaa auta yhteään se, että en tykkää tytön koulusta pätkääkään. Halusimme hänet ihan eri kouluun, mutta siellä ei ollut tytölle paikkaa, joten jouduimme tyytymään tähän nyt sitten tulevaan kouluun. En puhu pahaa koulusta tytön kuullen, vaikka minulla siitä ei olekkaan mitään positiivista sanottavaa, vaan yritän olla positiivinen että tyttö innostuisi ajatuksesta. Toivottavasti hän viihtyy siellä.

Koulupuku tulee olemaan aika lailla yllä olevan kuvan tapainen. Mekko, kauluspaita sekä kravatti. Päälle koulun merkillä varustettu neuletakki. Mustat kengät ja mustat sukkahousut. Jumppatunneille on tummansininen college-asu ja vaaleansininen pikee-paita, kuten alla. Jumppapäivinä ei koulussa vaihdeta vaatteita, vaan samoilla mennään. Jumppavaatteet pidetään siis koko päivän maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Tiistai ja torstai ovat mekkopäiviä. Lounaaksi suositellaan jotain hiilihydraattipitoista, kuten leipää, tortillaa, pita-leipä tai pastasalaattia. Yksi hedelmä ja vettä tai sokeritoimatonta mehua. Ja sillä sitten pitää pärjätä koko pitkä päivä. Tää on minulle täysi kulttuuri-shokki mutta kaippa tästäkin selvitään.

Koulun alun myötä tuntuu että jämähdämme tänne, vaikka sekään ei välttämättä ollut oma tarkoitukseni tänne muuttaessa. En kuitenkaan halua “repiä” tyttöä paikasta toiseen, vaan haluan että hän saisi käydä koulunsa yhdessä paikassa kavereiden kanssa. Tytön paras kaveri ei vielä pääse aloittamaan koulua tänä vuonna, koska on vuotta nuorempi, mikä on todella harmi. Luulen kuitenkin että tyttö löytää kaverit alta aikayksikön, mutta olisihan se ollut hienoa, että he olisivat saaneet käydä koko koulun kahdestaan. Olen aina olettanut että tyttö kävisi koulun ruotsissa ja että seillä olisi myös saanut äidinkielentunteja. Todellisuus on kuitenkin nyt eri ja hän oppii suomen sijaan Iirin kieltä, mikä koulussa on pakollinen oppia. Elämä vie odottamattomiin paikkoihin, eikä aina mene niin, kun itse on suunnitellut. Parasta on kai vaan hyväksyä tämä ja ymmärtää se, että vaikka kuinka haluaa tarjota omaa tuttua ja turvallista, se ei välttämättä ole samaa kuin se, mikä tytölle tulee olemaan tuttua ja turvallista. Tämä on hänen lapsuus, ei minun, joten teen parhaani että siitä tulee hyvä, koulupuvusta huolimatta.

#irlanti #Koulu #lapset

0 katselukertaa

©2020 by Carita K. Proudly created with Wix.com

This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now